Meistä

Kistler-Ritson Viron-säätiö

Miehitysten ja vapauden museo Vabamu ja sen toinen toimipiste KGB:n vankisellit on Viron suurin voittoa tavoittelematon museo. Museota hallinnoi Kistler-Ritson Viron-säätiö (Kistler-Ritso Eesti Sihtasutus).

Miehitysten ja vapauden museo Vabamu on paikka, joka kertoo Viron kansan tarinan miehityksistä vapauteen. Se myös kannustaa ihmisiä vaalimaan ja puolustamaan vapautta. Valistamme, osallistamme ja innostamme virolaisia ja Virossa vierailevia ulkomaalaisia pohtimaan lähihistoriaa, tiedostamaan vapauden haurauden sekä puolustamaan vapautta ja oikeudenmukaisuutta.

Arvomme

Arvot ovat yhteinen ajatusmaailmamme, jota noudatamme ja johon uskomme.

• Puhutteleva menneisyys
  

Lähihistoriassamme on paljon tietoa ja kokemuksia, joiden muistaminen, ymmärtäminen ja arvostaminen auttavat meitä luomaan tulevaisuutta niin tänään kuin huomenna. Muistojen vaalijana yhdistämme muuttuvan maailman uhat ja mahdollisuudet sekä uskon ihmisten hyvyyteen, jotta menneisyys ei enää koskaan toistuisi.

• Koskettavat tarinat

Kerromme virolaisten tarinoita, joihin syventyessään vieraamme tuntevat inhimillistä iloa ja surua. Autamme heitä tarkastelemaan omaa arvomaailmaansa ja ottamaan vastuun ollakseen mukana luomassa uutta positiivista lukua vapauden kertomukseen.

• Yhdistävä keskustelu

Toimimme keskustelunavaajana sekä ihmisten ja ajatusten yhdistäjänä. Olemme avoimia eri näkökulmille ja luomme maaperää hedelmälliseen ajatustenvaihtoon. Tehtävämme on osallistaa ja kuunnella ihmisiä, pyytää palautetta ja kysyä mielipiteitä. Yhdistämme ystäviä, museovieraita ja Viron yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotta he voivat yhdessä vaalia vapauden ihanteita.

• Rohkeat mielipiteet

Olemme uteliaita ja osallistumme keskusteluun yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Kannatamme sanan-, ajatuksen- ja uskonnonvapautta sekä vapautta liikkua, julkaista ja yrittää. Kannatamme ja kannustamme ylläpitämään myös kaikkia muita vapauksia, sillä muistamme, kuinka niitä menneisyydessä rajoitettiin.

Museon tarina

Kistler-Ritson Viron-säätiö sekä samaa nimeä kantava yhdysvaltalaisjärjestö perustettiin vuonna 1998. Molempien järjestöjen tarkoituksena oli panostaa Viron mutkikkaan lähihistorian tutkimukseen ja tallettaa siihen liittyviä muistoja. Kistler-Ritson Viron-säätiön tehtäväksi tuli myös rakentaa Tallinnaan Viron lähihistoriasta kertova museo. Olga Kistler-Ritson lahjoituksen tuella perustettu museo avattiin vierailijoille 1.7.2003. Viron kulttuuriministeriö on tukenut museota sen avaamisesta lähtien.

Museon avajaiset vuonna 2003.

Säätiön nimen takaa löytyy eräs urhea nainen, jonka kutsumus mahdollisti museon perustamisen. Olga Kistler-Ritson elämäntarina osoittaa, kuinka miehitysvallan systemaattinen pahuus ei murtanut vapaasti ajattelevien ihmisten uskoa ja luottamusta oikeudenmukaisuuteen.

Olga Kistler-Ritso syntyi 26.6.1920 Ukrainassa. Hänen venäläinen äitinsä kuoli nuorena ja bolševikit lähettivät virolaisen Eduard-isän vuosiksi Siperian vankileireille. Vain muutaman vuoden iässä Olga ja hänen Aadu-veljensä joutuivat ensimmäistä kertaa pakomatkalle – setänsä avulla lasten onnistui päästä isänsä kotimaahan Viroon. Mahdollistaakseen veljentyttärelleen tasaisen perhearjen setä antoi pienen Olgan adoptoitavaksi Ollikin perheeseen.

Olga ja Ollikin perhe.

Isänsä esimerkkiä seuraten Olga opiskeli Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui sieltä vuonna 1944. Saman vuoden syksyllä oli uuden pakomatkan vuoro: Olga pakeni Virosta 80 000 maanmiehensä kanssa peläten neuvostoterrorin toistumista. Löydettyään väliaikaisen pysähdyspaikan saksalaiselta pakolaisleiriltä Olga työskenteli silmä- ja lastenlääkärinä. Vuonna 1949 hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän avasi oman silmäkirurgian vastaanottonsa. Määrätietoisesti työskennelleestä tohtori Olga Kistler-Ritsosta tuli oman alansa arvostettu asiantuntija. Olga seurasi jatkuvasti Viron tapahtumia. Kotimaahan ja läheistensä luokse hän palasi ensimmäistä kertaa vuonna 1976.

Olga ja Vapaudenpatsas Yhdysvalloissa. 

 

Olga halusi tehdä Viron hyväksi jotakin suurta, mikä kannustaisi tulevia sukupolvia arvostamaan menneisyyttä. Puoli vuosisataa Virosta pakenemisensa jälkeen hän lahjoitti kotimaalleen lähes kolme miljoonaa euroa museon perustamista varten. Olgan toiveena ja unelmana oli, etteivät Viron lähihistorian rikokset enää koskaan toistuisi.

        Olga Kistler-Ritso

  

15 toimintavuotensa aikana museossa on käynyt noin puoli miljoonaa vierasta. Siellä on ollut esillä lähes sata vaihtuvaa näyttelyä, minkä lisäksi museo on antanut kymmeniä stipendejä. Museo tekee yhteistyötä monien Virossa toimivien suurlähetystöjen, virastojen, vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden kumppanien kanssa. Yhteisvoimin on järjestetty lähihistoriaa käsitteleviä näyttelyitä, konferensseja, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja elokuvaohjelmia.

Museon kokoelmissa on lähes 40 000 esinettä, valokuvaa, kirjettä ja asiakirjaa, joiden keruu ja luettelointi alkoi vuonna 1999. Vuosien saatossa tuhannet ihmiset ovat kertoneet museolle tarinansa ja lahjoittaneet sen kokoelmiin arvokkaita esineitä. Museoon on saatu harvinaisia Siperiassa tuohelle kirjoitettuja kirjeitä ja muistiinpanoja sekä työleireillä valmistettuja esineitä, jotka toivat ankeaan leirielämään edes hetkeksi valoa ja toivoa. Lisäksi kokoelmiin kuuluu vastarintaliikkeen toiminnasta kertovaa esineistöä sekä paljon muuta ajatuksia herättävää materiaalia Viron lähimenneisyydestä.

Museorakennus

 

Museorakennus on Viron ensimmäinen nimenomaan museoksi valmistunut rakennus. Museoon tullaan läpi pienen koivikon, joka kunnioittaa miehitysajan rikoksissa kuolleita. Rakennuksen lasiseinät kuvastavat vapautta ja läpinäkyvyyttä, jota miehitysvuosina ei ollut. Kuten arkkitehdit Siiri Vallner ja Indrek Peil ovat sanoneet: ”Arkkitehtuurissa on tietoisesti vältetty keskiötä ja symboleja. Museon hauras ympäristö luo tietoisen kontrastin tähänastiseen lähihistorian esitystapaan.” Lue lisää arkkitehtien näkemyksistä täältä.

Vuonna 2018 museossa alettiin rakentaa uutta pysyvää näyttelyä. Se keskittyy miehitysten aikakauteen, vastarintaan, uudelleenitsenäistymiseen ja vapauteen.